Konfrontu iha Santuariu Fatíma Portugál, Timoroan hafo’er RDTL nia Naran Featured

By Ivonia Varela Juñu 05, 2024 605
Joven Timoroan sira asaltu malu iha Santuariu Fatima Portugal. Foto:Google. Joven Timoroan sira asaltu malu iha Santuariu Fatima Portugal. Foto:Google.

DILI: Governu liuhusi Vise-Primeiru Ministru (V-PM), Ministériu Koordenadór Asuntu Sosiais, Ministru Dezenvolvimentu Rurál Habitasaun no Komunitáriu, husu deskulpa ba Governu Portugál, relasiona ho konfrontu entre joven timoroan sira iha Santuáriu Fátima Portugal foin lalais ne’e.


Vise-Primeiru Ministru, Mariano Asanami Sabino lamenta ho hahalok husi joven timoroan sira iha Nasaun Portugal, hafo’er ona nasaun Repúblika Demokratika Timor-Leste (RDTL) nia naran.
Tanba tuir governante ne’e, joven sira ne’ebé ho pasaporte hakat liu ona Timor-Leste ba nasaun seluk, sai ona embaixador ida ne’ebé reprezenta nasaun nian. tan ne’e, husu atu mantein nafatin atetude no konsiénsia hodi reprezenta identidade nasaun nian, tanba durante luta ne’ebé iha peregrinasaun Nossa Senhora nian sempre akompaña.
“ita hotu-hotu nia orasaun atu nune’e labele akontese tan hanesan iha Santuariu ne’ebé ita hotu nia orasaun katak iha konsiensia ba joven sira hotu katak banihira hakat liu ona Timor-Leste ita mos hanesan embaixada hodi reprezenta ita nia rain no nasaun, ita kaer pasaporte Timor-Leste,” dehan Ministru iha salaun MTK Kaikoli, Tersa (04/06).
Joven sira-nia servisu hotu ne’ebé sira halo iha rai liur sira mós sai ona eroi ba nasaun TL, tan ne’e ho hakru’uk husu ba joven sira atu mantein nafatin konsiensia no disiplina iha rai liur.
Tanba durante luta ne’ebé naruk Nossa Señora Auxiliadora no Nossa Señora de Fátima sempre akompaña ema hodi halo peregrinasaun iha fatin-fatin no halo klandestina hodi komunika ba malu.
Timor-leste iha populasaun pursentu 99 relijiaun katólika, maibé jovem sira hatudu fali hahalok ne’ebé ladi’ak iha fatin ne’ebé sai hanesan fatin turizmu relijiozu nian.
"Liu husi peregrinasaun ida nee ita mós monta klandestina halo komunikasaun iha ai-laran bele mai vila laran, tan ne’e iha fatin ida ba fatin seluk la iha revistu tanba ne’e peregrinasaun ne’ebé ohin ita ukun an ita restaura valor sira ne’e agora ita halo fali sasán sira ne’e iha fatin Sagrada Mundial fatin ne’ebé ema halo turizmu relizioju, Timor ida ema 99% ema katóliku ita ba estraga," Vise-PM akresenta.
Membru ne’e akresenta, nia parte husu deskulpa, no husu ba joven sira atu dignifika ema luta na’in sira ne’ebé luta ona ba rai ida ne’e, hodi hatudu ba mundu ho kor ne’ebé diferente iha mapa.
"Ha’u husu deskulpa tebes ba hotu-hotu, ha’u launched tama ba problemátiku ne’ebé akontese ne’ebá maibé ha’u atu husu katak Timoroan hotu-hotu bainhira hakat ona husi ita-nia rai kaer ona pasaporte imi mak embaixador," nia hato’o.
Iha biban ne’e, governante ne’e mos husu ba ema hotu atu halo orasaun ba joven sira ne’ebé iha rai li’ur atu nune’e sira forsa nafatin no fó korajem hodi bele restaura fila-fali dignidade nasaun nian.

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV