TEMPU QUARESMA: PRESIZA KA LAE UKUN NA'IN SIRA HALO AUTO-REFLESAUN Featured

By Isaías Soares Marsu 19, 2024 542
Isaías Soares. Isaías Soares.

Tempu Kuaresma nu'udar oportunidade ba ema hotu-hotu atu hadi'a an. Nu'udar ema maksalak, loos duni katak dala ruma ita halo sala barak liu, hodi hasoru ema seluk iha ita-nia moris, maibé, iha fulan ida ne’e, kuarezma nia laran, tempu ba ida-idak atu reflete an no fó perdaun hodi simu malu nu’udar sala na'in. Ita hotu presiza loke pájina foun iha tempu ida ne'e, hahú ita-nia moris ho espíritu foun hanesan ema kristaun ne’ebé moris iha mundu.

Bainhira iha misa ita sempre rona ema halo leitura evanjellu nian ko'alia kona-ba destinu da vida, ita-nia moris iha loron ikus iha mundu ne’e. Signifika katak ema hotu-hotu prepara an hodi  hasoru loron ida ne’ebé maromak sei mai hanesan juis atu halo justisa ba ema hotu iha mundu bainhira ita-nia vida hakotu ona no moris fila-fali ba iha mundu seluk.  Iha loron ikus fulan kuarezma nia laran ne’e fó hanoin mai ita hodi halo reflesaun ba hahalok sira ne’ebé hala’o iha moris loro-loron atu hetan grasa no salvasaun hodi hametin lia-loos no justisa iha mundu no iha reinu lalehan.

Jornada moris iha mundu, ho situasaun iha kontestu ohin loron nian,  sidadaun hotu-hotu liuliu ba ukun na'in sira no lider partidu polítika presiza halo reflesaun olistiku. Dala ida ne’e atu fó hanoin mai ita, halo introspeksaun oituan tanba ita hotu konsiente katak, justisa iha mundu liu husi ita-nia kontribuisaun iha prosesu dezenvolvimentu nasionál,  dezenvolvimentu tenke orienta ba Povo nia Moris di'ak. Lia loos no Justisa iha mundu la'o ho situasaun komplexu, tanba ne’e ita hotu presiza re-konsertasaun, serve ita-nia dedikasaun ba povu nia moris liu husi hadi'a fallansu sira ne'ebé la tuir idealizmu ba dezenvolvimentu iha Timor-Leste.

Depois akun-an iha dékada rua nia laran, dezde 2002 to'o agora situasaun dezenvolvimentu nasionál iha setór krusiál sira sei la'o neineik ho modelu estagnadu. Povu nia moris, direitus ba setór sosiál no ekonómiku sira la dezenvolve ho di'ak, liuliu iha asuntu edukasaun, saúde, bee mós no disponibilidade ai-han iha Timor-Leste seidauk iha atensaun másimu husi autór estadu sira. Situasaun ida ne'e la responde ba povu nia nesesidade báziku no afeta ba moris di'ak, Timor-oan sira iha rai ida ne'e.

Kestaun sira sosiál ne'ebé povu kontinua ezije hela de'it, hanesan menus fasilidade edukasaun inklui rekursu umanu, hanesan profesór iha eskola ensinu báziku to'o iha ensinu sekundária sei iha situasaun inserteza. Profesór menus tanba sira enfrenta hela situasaun la seguru, laiha kontratu no abandona estudante sira. Sira nia estatutu nu'udar profesór kontratadu la klaru, situasaun ne’e hamosu reasaun protesta. Ezemplu ida maka profesór sira halo demonstrasaun hasoru Ministra edukasaun hodi ezije sira nia direitu.  

Iha parte seluk, iha área Saude Publiku,  Menus Ai-moruk no fasilidade ne'ebé ladekuadu. Iha área rurál, iha postu saúde sira laiha fasilidade médiku (ai-moruk inklui menus funsionáriu saúde). Situasaun ne’e  afeta tebes ba atendimentu saúde públiku, asegura sidadaun sira vida moris bainhira sira presiza tebes hodi hetan tratamentu saúde iha ospitál no klínika iha área rurál sira inklui mós iha área urbana. 

Iha asuntu ai-han nian, ezemplu iha área Agrikultura, mezmu Timor-Leste iha poténsia rai agrikultura ne'ebé produtivu maibé kuaze abandonadu. Irrigasaun maioria sei utiliza meius tradisionál. Situasaun ne'e halo agrikultór sira difisil atu kanaliza bee ba sira nia natar no toos hodi halo atividade agrikultura nian. Prodús ai-han iha nivel disponibilidade ai-han, presiza mós asegura ho distribuisaun fini ba komunidade sira husi governu. Maibé, realidade hatudu katak, agrikultór sira sempre simu apoiu fini ho tarde. Atu hasa'e produtividade produtu agrikultór sira sei la atinji, tanba laiha fasilidade produsaun inklui jestaun distribuisaun fini ba agrikultór sira.

            Mesmu estadu Timor-Leste iha mehi boot atu hasa'e produsaun produtu agrikultura iha rai laran, maibé polítika governu  nia ba produsaun ai-han iha rai laran hatudu ba públiku ho mehi ka ho rezultadu retórik de'it , laiha realidade. Númeru produsaun ai-han la'ós aumenta maibé, kada tinan tun husi projeksaun governu nian.

Iha Timor-leste, tuir dadus sira ne'ebé relata husi fontes oioin, hatudu katak produsaun produtu agrikultura kada tinan Timor - leste menus tebes. Ho situasaun ida ne’e polítika governu en-vezde hadi'a fasilidade no intensiva produsaun rai-laran, la akontese. Kada tinan, governu sempre halo importasaun ai-han husi rai li'ur. Situasaun ida ne'e kria ona dependénsia makas ba produtu rai liur duke promove produtu lokál iha rai-laran. Timor-Leste, povu no agrikultór sira sente seguransa no soberania ai-han ne'ebé laiha serteza, fó ameasa boot ba vida umanu.

Iha asuntu direitu Ekonomiku, estadu iha obrigasaun boot atu asegura katak povu hotu-hotu sei goza sira nia vida ekonomia uma laran. Mínimu garantia ho polítika públiku, kriasaun servisu ba sidadaun hotu-hotu hodi hetan rendimentu natoon, ho nune'e sira bele sustenta sira nia vida moris. Maibé, iha kontestu kriasaun kampu de traballu, sidadaun Timor-Leste enfrenta hela problema asesu ba kampu de trabalho. Liuliu ida produtivu sira,  maioria joven sira iha Timor-leste la asesu ba servisu tanba, iha rai laran laiha oportunidade atu hetan servisu iha setór oioin. Situasaun ida ne'e fó dalan ba Joven sira atu buka servisu iha rai li'ur. Liu husi programa (Seanonal Worker) ne'ebé oferese husi governu Australia liu kooperasaun ho governu Timor-Leste, liu husi SPFOPE, rekruta joven sira ho númeru aumenta beibeik, asesu ba servisu iha Australia, inklui mós programa hanesan ne'ebé oferese husi governu Koreia du Sul,. Aleinde ne’e liu husi mekanizmu aplika sidadaun Portugal, Timor-oan barak mak deside ba moris iha diaspora, hanesan Inglatera no iha nasaun Europeia hodi hatutan sira nia vida moris tanba ida ne'e dalan ikus, nu’udar alternativu ba hadi'a ekonomia família. 

Direitu ba vida moris, inklui asuntu sosiál sira hanesan sei belit hela ho kondisaun laiha  mudansa (estagnadu). Situasaun sira ne'e nia huun ka kauza mai husi frakeza polítika publika. Ukun na'in sira ne’ebé la iha sensibilidade ba kontinuidade programa kada Governasaun, husi períodu ida ba períodu seluk, husik hela problema sosiál kontinua moris iha situasaun inserteza ba ema hotu. Dezenvolvimentu nasaun ida ne'e seidauk responde mehi ukun rasik-an, mehi estadu nia liu husi polítika públiku sira hodi asegura vida umanu.

Problema hirak ne'ebé ita hotu enfrenta hamosu dúvida, laiha serteza no ikus liu ita presiza husu fila-fali ho pergunta simples bainhira mak povu bele goza nia vida moris.

            Politiku na'in sira ne'ebé troka malu hodi ukun rai ida ne'e,  presiza husu sira nia an, saida mak sira halo hodi serví no dezenvolve povu nia moris. Povu ne'ebé sai parte husi estadu ida ne'e, povu ne'ebé fó kbiit, delega sira nia servidór hodi ukun iha governu, saida mak sira halo ba povu?

Kuandu ita hare fila fali filozofia konstrusaun estadu tuir prinsípiu no valór demokrasia, katak, kuandu asumi kargu iha instituisaun governante, makaer ukun sira hala’o ka realiza mandatu ne’ebé povu oferese ba sira. Ne’e duni iha sistema demokrasia governante sira koñesidu hanesan ema servidór Públiku no labele hatudu nia ukun tuir liurai Herodes nia ne’ebé ibun hatudu laran maus, maibé iha laran fo'er nakonu ho ódiu no vingansa hodi helik netik buat hotu no konsekuénsia maka sakrifika ema barak ba terus.

Ikus liu mai ita hanoin lisuk, foti konkluzaun hodi re-ezamina ita-nia funsaun nu'udar sarani Katoliku, nu'udar povu Timor-Leste no ba ukun-na'in sira. Iha Quaresma nia laran, ita tenke halo reflesaun ba ita-nia an. Liuliu lider polítiku sira, karik iha naksalak, polítika egoízmu, ódiu malu buat hirak ne'e mak sai huun, fó impaktu negativu ba dezenvolvimentu nasionál. Polítiku na'in sira, presiza perdua malu hodi kaer prinsípiu ida Unidade Nasional hodi halibur ema hotu atu servisu hamutuk ba dezenvolve nasaun liu husi kontribuisaun ida-idak nia talentu ka kbiit entidade hotu, respeita diferensiál sira no iha responsabilidade boot oinsá ukun nasaun ho matenek no hatene saida mak povu hasoru no ukun na'in sira bele halo ba sira oinsá povu haksolok no hetan moris di'ak iha nia nasaun.

Opiniaun públiku ne’e la reprezenta instituisaun ne’ebé haknar an ba, maibe hanesan sidadaun  moralmente hodi manifesta hanoin kritiku ba situasaun dezenvolvimentu iha Timor – Leste liu husi hakerek simples ida ne’e.

Rate this item
(1 Vote)
Last modified on Kuarta, 20 Marsu 2024 16:37

Independente Digital TV