PN Konsidera Orsamentu Billaun $ 2 Resin Pedidu Normal, La’os Urjenti Featured

By Agustino Gama Outubru 04, 2024 147
Prezidente Komisaun C Parlamentu Nasional, Deputada Cedelizia Faria dos Santos. Foto:Google. Prezidente Komisaun C Parlamentu Nasional, Deputada Cedelizia Faria dos Santos. Foto:Google.

DILI: Komisaun C Parlamentu Nasional (PN) konsidera proposta Orsamentu Jeral Estadu (OJE 2025) ho montante billaun $ 2.177.227.689, ne’ebé Governu liu husi Ministeriu Finansas aprezenta konsidera hanesan pedidu normal, la'os urjenti.

Prezidente Komisaun C Parlamentu Nasional, Deputada Cedelizia Faria dos Santos hateten, apresia ba Governu dasia ne'ebe kumpri ona Lei Enkuardamentu Orsamental (LEO) no Jestaun Finanseira Publika ne’ebé aprezenta ona proposta OJE 2025 nian.

"Parlamentu Nasional simu ona proposta Orsamentu Jerál Estadu 2025 nian, tanba Governu kumpri ona LEO. Tuir LEO iha loron 1 Outobru Governu tenke aprezenta orsamentu mai Parlamentu Nasional no Governo submete duni ona," informa Cedelizia Faria dos Santos ba jornalista sira iha Parlamentu Nasional, (02/10).

Nia haktuir, ho proposta orsamentu 2025 nian ne’ebé tama ona iha Parlamentu Nasional, Komisaun C sei la tur nonok, maibe komesa halo preparasaun atu diskute ho audensia sira.

Bainhira proposta orsamentu to'o ona iha PN, parese iha semana oin Prezidente Parlamentu Nasional sei baixa mai Komisaun C.

"Ami sei hein lai, babain Prezidente Parlamentu sei baixa mai iha Komisaun, ita hein segunda feira sei baixa ba komisaun C no komisaun sira hotu mak ami komesa prepara no halo analiza ba dokumentus sira hotu. No ami sei halo panorama orsamental", katak nia.

No komisaun C sei halo audensia publika ho instituisaun publiku no lina ministerial sira iha 21 Outobru. Tanba pedidu orsamentu tama ho kategoriza normal ita sei persiza 40 dias para aprova iha final Global iha plenaria.

Entretantu, iha loron 01 Outobru 2024 haleu tuku 5:00 lokraik, Nono Governu aprezenta ona proposta orsamentu tinan 2025 nian ba iha Parlamentu Nasional.

Ministra Finansas (MF) Santina José Rodrigues F. Viegas Cardoso hateten, tuir lei enkuadramentu orsamental no jestaun finanseira públika dia 1 Outobru, governu tenke hato’o nia orsamentu jerál estadu ba tinan tuir mai.

"Entaun ohin (horiseik) governu hatama orsamentu jerál estadu 2025 mai iha parlamentu nasionál, hakarak esplika uitoan kona-ba orsamentu, se ita haree tuir lei ita-nia orsamentu ne’e fahe ba sub-setór tolu, primeiru administrasaun sentral ne’eb’e mak se ita konta administrasaun sentral la inklui transferensia ba atu reforsa orsamentu ba seguransa ssosial nomos transferensia para reforsa orsamentu RAEOA nian ne’e 1.938.731 mill", nia informa iha PN.

Nia hatutan, sub-setor tuir fila-fali governu sentral sei transfere aumenta transferensia ida purvolta $124 milloens 250 mill ($124.250) ba Instituito Nasional  Seguransa Sosial ka INSS.

Tuir fila-fali transferensia ba RAEOA aumenta 10 milloens husi governu sentral ba reforsa orsamentu ne’eb’e mak RAEOA nian iha.

"Depois ita haree sub-setór administrasaun sentral ita sei hare ba seguransa sosial nian, ita haree katak, ba seguransa sosial ita haree hosi reseitas proprias ne’ebé mak mai hosi seguransa sosial nian rasik ne’e $52.65 mill", nia esplika.

No, espezas ne’ebé mai hosi fundu rezerva seguransa sosial ne’e katak, fundu ne’ebé mak ita transfere husi governu sentral komu setór privadu ne’ebé akumula seguransa sosial hosi tinan sira anterior 2011 nia akumulasaun ne’e $305 milloens 692mill 545 ka ($305.692.545).

Nia dehan, Governu sentral sei tranfese 124 milloens 250 (124.250), entaun tanba klasifikasaun orsamentu ne’ebé iha tuir subsetór ita tenke mós rejistu transferensia ne’ebé mak ba institute seguransa sosail.

Tuir mai ita haree total seguransa sosial se la inklui fundu rezerva seguransa sosial ne’ebé mak akumulasaun hosi tinan anterior nian katakz ba seguransa sosial de’it 176 milloens 315 mill 689 (176.315.689).

Tuir fali se ita akumula tanba tuir lei tenki registu mos fundu rezerva seguransa  Sosail entaun ba seguransa sosial nian hamutuk 482 milloens 8mill 234 (482.8.234).

Tuir fila-fali ba sub-setor RAEOA husi administrasaun sentral sei transfere $10 milloens ne’e katak, RAEOA iha orsamentu ne’ebé mai husi saldu jerenesia hosi tinan sira anterior ne’e iha 52 milloens 181 mill ($52.181).

"Se kuandu ita aumenta mais $10 milloens ne’eb’e governu sentral sei reforsa ba RAEOA nia orsamentu ho autorizasaun Parlamentu ba RAEOA bele uza saldu jerensia sira anterior ne’e, entaun RAEOA nia orsamentu ba tinan 2025 nian total hamutuk montante 62 milloens, 181 mill ($62.181)", nia relata.

Tuir fali mai se ita haree hanesan ohin ha'u esplika fundu rezersa serguransa ne’e ita tenke registu, maibé nia la hola parte iha ezekusaun ne’ebé totál orsamentu nian, maibé tanba lei dehan ita tenke registu, entaun ita irejistu.

"Entaun se ita hasai tiha husi fundu rezerva seguransa sosial 305 milloes 692.545 ($305.692.545)  mais tan 124milloens 250 mill ($124.250). ne’ebé governu sentral sei tau ba iha seguransa sosial para evita tiha dubell counting ne’e", nia esplika.

"Entaun orsamentu ne’ebé husi governu nian iha 2025 mak total hamutuk billaun $2.177.227.689 mak governu aprezenta mai iha parlamentu nasional, aumentu sira, ha'u hanoin debate ami bele esklarese liu-tán", nia informa.

"Governu kumpri tuir lei , governu la’o tuir situasuan normal debate normal ami hein kalendariu ne’ebé mak parlamentu sei fó mai iha governu", nia hakotu.

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV

Tuir ami iha Twitter

Kalendariu Notisia

« October 2024 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
  1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31