Tinan 20 Konsulta Popular: 46% Labarik Malnutrisaun Kroniku Featured

By INDEPENDENTE Agostu 26, 2019 5620
Labarik hiit sasan ajuda inan-aman. Foto SCOS Labarik hiit sasan ajuda inan-aman. Foto SCOS

DILI: Loron Konsulta Popular ba tinan 20 besik daudauk ona. Governu Aliansa Mudansa ba Progresu (AMP) sei realiza “festa boot” ida hodi hasoru loron istoriku ida ne’e. Festa ne’e realiza bainhira labarik Timor-oan porsentu 46 sei sofre hela malnutrisaun kroniku.

Vise Prezidente Bankada FRETILIN Francisco Miranda Branco informa, bazeia ba estudu demografiku no saúde hatudu katak 46% husi labarik sira ho idade tinan 5 mai kraik sofre malnutrisaun króniku. 

“Ida ne’e alarma mai Timor Leste malnutrisaun sei sai nu’udar problema boot iha ita-nia rain,” deklara Branco liu husi plenaria Parlamentu Nasionál (PN), Kuarta (21/08).

Bazeia ba dadus husi Konsellu Nasional Seguransa Alimentar Timor Leste (KONSANTIL) 2016 hatudu katak iha tinan 2013, 62% husi uma-kain iha Timor Leste mak laiha aihan liu fulan ida.

“Kondisaun ne’ebé fó impaktu maka’as ba ita-nia povu, liuliu labarik sira-nia moris no sira-nia saúde.”

Ho dadus hirak ne’e, Deputadu ne’e dehan, kondisaun hamlaha iha Timor Leste tama iha nivel ne’ebé seriu.

Deputadu ne’e hatutan, bazeia ba dadus husi estudus oioin ne’ebé halo hatudu katak povu TL barak mak sei moris iha liña kiak nia okos.

Relatoriu Dezenvolvimentu Umana Nasionál (National Human Development Report) husi UNDP, tinan 2018, hatudu katak 42% husi povu Timor Leste mak sei moris iha liña pobreza nia okos. 

“Hanesan komparasaun, dadus husi Ministériu Finansas rasik no Banku Dezenvolvimentu Aziátiku (ADB) hatudu katak 41.8% husi populasaun Timor Leste mak sei moris iha liña pobreza nasionál nia okos,” dehan nia. 

Nia dehan, taxa kiak iha Dili entre 25%-30%, enkuantu iha munisipiu sira as tebtebes, pur volta 80% iha munisipiu barak. 

Aleinde dadus kona-ba kiak, deputadu ne’e fó sai mós dadus husi organizasaun ka ajensia internasionál balun kona-ba labarik Timor-oan 70% iha eskola primaria la hatene lee no hakerek.

Deputadu ne’e mós kestiona kona-ba joven TL rihun ba rihun ne’ebé buka dalan hodi sai ba rai li’ur atu buka moris hodi dignfika sira-nia an no fó sentidu ba ukun rasik an. Ida ne’e tanba iha nia rai laran rasik estadu labele kria kondisaun atu sira hadi’ak sira-nia moris.

“Taxa dezempregu sei as tebtebes. Enkuantu joven sira rihun ba rihun ramata sira-nia estudus iha eskola sekundaria no universitariu tinan-tinan, kampu serbisu la barak atu absorbe sira. Entre 27%-30% de’it husi Timor-oan sira ho idade serbisu nian mak iha empregu, no mais-de 40% husi sira ne’e hala’o serbisu iha seitor agrikultura,” dehan nia. 

Branco hatutan, iha tinan 10 nia laran de’it, governu halo ona tusan hamutuk milliaun $400 husi ajensia finanseiru sira hanesan Banku Mundial, ADB no sira seluk. Governu mós sei iha tusan milliaun atus ba atus iha kompaña internasionál no nasionál balun.

Nia dehan, governu gasta ona osan kuaze billaun $14 iha hirak ne’e nia laran, maibé to’o ohin seidauk iha mudansa signifikativu.

“Iha Dili laran estrada no baleta ne’ebé hanesan mak hadi’ak tinan-tinan hela de’it, jardin sira ne’ebé hanesan mak tinan-tinan hadi’ak bebeik. Sai husi Dili, ita kuaze la nota diferensa husi gastus osan boot ne’e ninia impaktu ba povu-nia moris”. 

Ba seitor ekonomia, tuir Branco sei depende maka’as ba osan husi rikusoin mina no gas iha Tasi Timor, no ekonomia kontinua domina husi setor públiku.

Estadu halo despeza ne’ebé mak boot maibé seidauk konsege atrai investimentu naton husi rai li’ur atu mai ajuda kria kampu serbisu hodi hamenus taxa dezempregu no reduz ki’ak. 

Kompaña barak-barak husi rai li’ur ne’ebé mak mai tuir konkursu ba projetu estadu nian, manan no sira implementa, hafoin lori osan sai ba rai li’ur. 

“Balansu komersiu negativu tanba importa boot liu dook duke exportasaun, tanba politiku públika sira kontribui de’it ba hamosu sosiedade ida ne’ebé konsumtivu maibé la prodús”. 

Ba kafé ne’ebé sai tiha ona íkon produtu exportasaun Timor Leste nian iha mundu, Branco dehan, ninia kuantidade produsaun tuun maka’as tanba area ida ne’e abandonadu.

Hanesan mós area sira seluk iha agrikultura kontinua la hetan atensaun adekuada husi estadu.

Ba setor peska, deputadu ne’e dehan, kada tinan TL lakon osan entre millaun $200-$300 tanba husik ema nauk ikan iha TL nia tasi. 

Kona-ba setor turizmu, nia hatete, setór ida ne’ebé Planu Dezenvolvimentu Estratéjiku Nasionál identifika nu’udar pilár importante ida ba dezenvolvimentu ekonomia Timor Leste nian kuaze abandonadu.

“Alokasaun orsamentu ba turizmu kiik tanba lideransa polítiku ba seitor ida ne’e inkompetente”, nia hakotu.

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV