Index liberdade imprensa tuun, PM Xanana: Jornalista mak seidauk iha kbiit Featured

By Cesarina de Carvalho Maiu 13, 2025 610
Primeiru Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão. Foto:Media GPM. Primeiru Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão. Foto:Media GPM.

DILI: Index liberdade imprensa Timor-Leste nian ne’ebé tuun iha tinan ne’e, Primeiru Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão, konsidera numeru ne’e la’ós tanba presaun husi sosiedade ka politiku sira, maibe jornalista sira maka seidauk iha kbiit bainhira divulga informasaun.

"Index liberdade inprensa tun! Ita tun ka la tun ha'u-nia problema boot la'ós tanba inseguransa, tanba ha'u nunka rona ema ida baku jornalista sira tanba hakerek buat ruma, maibé liu-liu tanba ita-nia kbiit hasai Informasaun,” dehan nia, iha Bebora, Sábadu (10/5).

Ne’e duni, husu ba jornalista loke aan ba mundu. Informa mós ba sira ne'ebé estuda, diskute ba malu, husi universidade seluk ba universidade seluk, ko'alia ba malu, ida-ne'e la'ós hatudu katak hatene liu, maibé ajuda malu, hodi kbiit, vizaun, no responsabilidade.

Nia hatutan, jornalista sira presiza esperitu no kbiit atu investiga, tanba lori lia loos ba públiku ne'e tenke iha faktu.

"Ba jornalista sira la'ós de'it rona liafuan ida tau, rona ida tau. Tenke iha esperitu, kbiit atu investiga, tanba atu sai independente lori lia loos tenke hatudu faktu, buat ida mai ita soe ba li'ur para viral, viral ne'e la'ós liberdade inprensa", dehan nia.

PM dehan, iha sosiedade ne’ebé nakloke ho imprensa livre, tanba desizaun ne’ebé rasik foti kona-ba tipu sosiedade ne’ebé moris bá. No mós tanba jornalista timoroan sira ne’ebé hala’o sira-nia knaar ho onestidade no dedikasaun, no ba Governu ne’ebé hatene katak tenke respeita espasu ba livre espresaun.

"Maibé ha'u haree jornalista sira-nia dedikasaun iha, onestidade ita la'ós temi husi laran ninia maibé husi preparasaun téknika nu'udar jornalista ida-ne'e mak sei falta", tenik nia.

Tanba ne’e, papel husi Konsellu Imprensa importante atu asegura média sira bele opera livremente maibé ho responsabilidade.

Papel média nian importante liután ohin-loron, enkuantu hasoru dezafiu foun no emerjente. Mundu muda hela de’it,no muda lailais loos. Labele konfia iha serteza husi pasadu. Agora moris iha mundu nakonu ho dezorden, ne’ebé respeitu ba direitu internasionál tama dadaun iha kolapsu no instituisaun internasionál lakon sira-nia autoridade ho efikásia. Tensaun globál aumenta no entendementu jeopolítiku ne’ebé kleur tebes ona, agora ema komesa kestiona.

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV