Print this page

Tempu Ona Joven sai Matan-Tilun ba Kbiit Laek Featured

By INDEPENDENTE Setembru 12, 2018 7724

DILI:Kore atributu ‘huun ba konflitu’. Hasai roupa ‘mete problema’. Tempu ona ba joven sira atu hamriik hodi defende sira ne’ebé kbiit laek.

Durante tempu ukun aan, joven Timor-oan sira sempre idéntiku ho ‘gosta kria problema’. Tan ne’e, Eis-ativista Direitu Umanu no Eis-ativista Libertasaun Povu Maubere iha tempu okupasaun Indonézia, Gil da Costa husu ba juventude sira tenke sai hanesan matan no tilun ba povu kbiit laek sira.

Rotary Youth Leadership Awards  Timor Leste (RYLA-TL) kometimentu ‘Harahun Limitasaun’’ hodi transforma foin sa’e  nia hanoin sai lider ba nian aan no sosiedade hodi kontribui ba prosesu dezenvolvimentu.

Iha formasaun ba loron da tolu ne’e ho tópiku “Dezafiu Moris sai Inspirasaun ba Ita-nia Futuru”.

“Juventude sira nia papél oinsá atu liberta povu.Liliu sai matan no tilun ba ema kbiit laek sira,” dehan nia bainhira sai oradór iha formasaun lideransa husi RYLA iha Maloa-Dili,horisehik.

Tanba, nia dehan, realidade hatudu katak povu maioria sei iha situasaun kiak no mukit nia laran..

Kona ba tema  “Dezafiu moris sai inspirasaun ba ita nia futuru”, nia dehan,  importante tebes  ba juventude bele reflete ba istória timor-leste nian ne’ebé maka luta durante ukun rasik aan. No agora papél juventude sira nia importante  atu luta nafatin hodi lori inspirasaun husi eroi da pátria sira no  hatutan sira nia luta  oinsá liberta povu. Tanba rai ita liberta ona, maibé povu ita seidauk liberta.

Joven sira presiza hatutan istori luta ba ukun rasik aan ne’ebé luta na'in sira husik mai jerasaun foun sira atu kontinua

“Ita nia libertasaun pátria la’ós mai husi lalehan, maibé liu husi sakrifísiu barak husi eroi sira  ne’ebé ita juventude tenke sai eroi foun liberta povu husi mukit no kiak,’’ dehan nia.

Atu sai lideransa di’ak, nia dehan, labele halo diskriminasaun, maibé tenke hatene hadomi, hakuak ema hotu no servisu hamutuk hodi rezolve situasaun saida de’it mak nasaun hasoru.

 Hahú agora Juventude sira tenke kapasita aan atu sai ema edukadu no forte hodi partisipa ativu iha prosesu dezenvolvimentu nasaun.

Iha fatin hanesan, Reprezentante sosiedade sivíl Joaquim dos Santos hato’o parabéns ba joven sira ne’ebé hetan ona oportunidade  hodi  tuir formasaun lideransa ne’ebé organiza husi RYLA-TL.

Nia dehan, juventude tenke iha esperansa nafatin  no labele para iha sira nia fatin de’it, maibé presiza buka abilidade ka eduka aan atu muda karakter ka hanoin sai maduru kontribui ba prosesu dezenvolvimentu.

“Ita foin sa’e sira no jerasaun foun labele labele sai fali objetu ba dezenvolvimentu,  maibé tenke sai sujeitu ba dezenvolvimentu,” dehan nia.

Nia husu ba formadu sira tenke pasiénsia tanba kapasidade ema umanu nia la’ós mai husi ema ida rasik, maibé presiza aprende husi ema seluk.

Formadu Kontente

Aleinde ne’e,  formadu na’in 86 sente kontente tebes tanba bele aprende lisaun barak husi oradór sira.

Formadu Jenerio Mafer Dias sente kontente tanba hetan ona oportunidade hodi tuir formasaun lideransa ne’ebé maka organiza husi RYLA.

Kona ba matéria, nia dehan, matéria husi oradór sira durante loron tolu husi oradór sira bele aprende liután oinsá atu sai joven ne’ebé  di’ak iha futuru liuliu sari eroi foun ba liberta povu husi kiak no mukit.

Formadu Milmocia sente orgullu tebes tanba formasaun  ida importante tebes ba juventude atu transforma foin sa’e  nia hanoin sai lider ba nian aan no sosiedade hodi kontribui ba prosesu dezenvolvimentu sai sira nia futuru.

Nia dehan, kada oradór ho tópiku ketak mak halo formadu sira sente haksolok no konfortavel tebes atu mantein atensaun hodi rona esperiénsia sira ne’ebé maka oradór  sira partilla.

Esperiénsia no matenek husi oradór sira, nia dehan, bele motiva ona juventude sira oinsá atu sai lider ne’ebé di’ak iha futuru.

Rate this item
(0 votes)