Print this page

Esperansa ba Governu Foun: Estrutura Kiik, Koloka MG Tuir Kapasidade Featured

By Ekipa INDEPENDENTE Maiu 24, 2023 1415
Peskizador Asia Justice and Rights, Inocencio de Jesus Xavier. Foto:Dok. Peskizador Asia Justice and Rights, Inocencio de Jesus Xavier. Foto:Dok.

DILI: Maske seidauk iha rezultadu ofisial husi orgaun eleitoral sira, maibé rezultadu bazeia ba rezultadu provizoriu, iha ona tendensia ba partidu politiku balun atu kaer governu. Ho nune’e, mosu esperansa husi sosiadade sivil ba governu dasia.

Estrutura governu ne’ebé kiik no koloka Membru Governu (MG) tuir meritu ka kapasidade, sai nu’udar esperansa boot husi sosiadade sivil sira.

Peskizador Asia Justice and Rights, Inocencio de Jesus Xavier espera katak, estrutura governu dasia ne’ebé mai sei la boot liu.

"Ita iha reseitas ne'ebé ki'ik, ita la presiza estrutura governu ida boot, ita presiza mak iha ministériu xave sira hanesan Ministériu Koordenador sira serbisu ho diresaun sira, ita la presiza estrutura governu ida ne'ebé mak to'o 40-50, pelumenus 35 ne'e masimu ona," dehan nia ba jornalista jornal INDEPENDENTE via telefone, Segunda (22/05).

Tanba, nia dehan, iha posibilidade koaligasaun akontese entre partidu rua ka tolu de'it, tanba ne'e la presiza iha Ministru, Vise Ministru ka Sekretariu Estadu barbarak.

"Ita foku de'it ba ministériu sira ne'ebé importante liga ba nia potensialidade sira, ita lalika inventa ministériu barak hodi fahe de'it riku-soin ba malu maibé oinsá mak ita tenke asegura ita ninia governasaun ida ne'ebé kiik maibé efisiensia no efikas, ida ne'e mak importante," nia dehan.

Tuir nia, bainhira estrutura governu boot, aleinde sei hamosu burokrasia ne’ebé naruk, sei gasta mós osan barak ba infra-estrutura, salariu, fasilidade no seluk tan.

“Timor ne'e rai ida ki'ik ho nia populasaun juta 1 de'it, la presiza ministériu ida barak atu kompara fali ho Indonezia nian ne’ebá. Ita haree rai sira balun hanesan Singapura no seluk ministru sira uitoan, ne'ebé ema-nia rai dezenvolvidu, agora ita-nia rai, ministru barak mais ita-nia rai la dezenvolve, signifika ita selu ema barak iha kargu politika mais rezultadu ba prestasaun serbisu ba publiku laiha," katak nia.

Nia hatutan, partidu ne'ebé atu ukun la'os atu fahe poder de'it, maibé ida ne’e sai momentu ida atu servi povu no nasaun.

"Tanba ne'e mak ita hanoin katak Governu ida agora tenke mai ho númeru ida ki'ik de'it, se bele liga ho ita-nia potensialidade, ha'u hanoin ministru sira importante mak Ministériu Petroleu no Minerais, Ministeriu Agrikultura no Peskas, Edukasaun, Saúde, Defeza no Seguransa, Solidariedade Sosial no Inkluzaun, Turizmu Komérsiu no Industria, entaun ministériu hirak ne'ebé mak ita haree mais importante, lalikan inventa tan ministru ida barbarak," dehan nia.

“Labele kria ministériu edukasaun ne'e haat-lima, hanesan fahe de'it pozisi ba malu de'it par fahe serbisu ba malu, par ministru ida iha atu fahe gotasaun ba partidu sira par aban-bainrua lori ba fali kampaña, buat hirak ne'e mak agora akontese daudaun iha rai ne'e.”

Tenke Koloka Ema Tuir Kapasidade

Peskizador AJAR, Inocencio de Jesus Xavier hatete, governu foun mai tenke promove boa-governasaun, tau ema loloos iha nia fatin, karik mós ema independente ka Timor-oan ruma ne'ebé kapasidade di'ak atu bele lori dezenvolvidu ba rai ida ne'e.

"Dezde prinsipiu, governu ida uluk to'o governu ida agora, ko'alia kona-ba reforma institusional, iha reforma institusional ne'e ita la'os reforma de'it sistema, ita reforma ema ho pozisaun sira, ita koloka ema tuir kapasidade," dehan nia.

Nia hatete, iha funsionamentu administrasaun públika, buat ne’ebé importante mak ema no sistema.

“Ema ne'ebé atu operasionaliza sistema ema ne'e tenke hatene duni nia area nune'e nia bele halo operasional iha administrasaun públiku. Purezemplu, nia agrikultura nia labele sai fali resepsionista, nia ema politika labele ba tuur fali hanesan ema extensionista, ne'ebé ita tenke tau ema tuir duni ninia dalan, iha ninia fatin, par koloka ema ne'e tuir ninia kapasidade meritu no esperiénsia," nia dehan.

Kontinua Obra Governu Atual

Forum Organizasaun Naun-Governamentál Timor Leste (FONGTIL) espera governu foun sei la abandona servisu infra-estrutura ne'ebé governu atuál halo ona.

Diretór Ezekutivu FONGTIL, Valentin da Costa hatete, fonte orsamentu ne'ebé governu aloka ba infra-estrutura ne'e osan estadu nian tan ne’e governu foun

"Governasaun mai fali iha obrigasaun tenke kontinua tanba ida ne'e hanesan projetu nasionál, liu-liu infra-estutura bázika ne'e hanesan instrumentu ita-nia planu dezenvolvimentu par labele abandona," dehan nia.

Bainhira estrada no ponte iha teritoriu Timor Leste di’ak ona, sei fasilita di’ak liu tan povu ninia movimentasaun no bele hamoris movimentu ekonomia iha baze tanba iha ona konetividade.

"Agora ida ne'e tenke kontinua tanba osan ida bé ita deve ne'e tenke asegura tanba loron ruma ita sei selu, entaun ita tenke asegura ho di'ak nia utilizasaun ho kualidade par ita labele hatodan ita-nia orsamentu estadu iha futuru," dehan nia.

Rate this item
(0 votes)
Last modified on Kuarta, 24 Maiu 2023 16:46