Diretór Gabinete Politika Kooperasaun no Dezenvolvimentu Saude, Florindo Gonzaga informa, prevalénsia HIV iha populasaun adultu sei relativamente ki'ik besik 0.2% maibé infesaun sira aas nafatin iha grupu sira iha risku, hanesan Female Sex Worker (FSW), Man Sex Man (MSM), no transjeneru.
Tuir survey ne’ebé mak halo, nia hatete, númeru pasiente hirak ne'ebé moris ho HIV/SIDA iha rihun 2 resin. Husi númeru ne’e mate kauze iha 105.
“Husi akumulasaun iha 1,709 kazu mak agora daudaun sofre ba iha HIV/SIDA. Hirak ne'ebé mak konsumu aimoruk rutina mak hamutuk rihun 1.215, no kauze 400 mak sai husi sistema,” dehan Florindo ba Jornalista sira iha Hotel Palm Spring, Fatuhada, Sesta (14/11).
Nia hatutan, dezde kazu dahuluk identifika iha 2003 to’o ohin loron, rejista ona na’in 409 mak lakon vida tanba HIV/SIDA.
Kazu aas liu iha Dili no area fronteira
Distribuisaun kazu aas liu mak iha Dili, Kovalima, Bobonaro, no mós Rejiaun Administrativu Espesial Oekusse Ambeno (RAEOA) ne’ebé hanesan area mobilidade populasaun aas liu, liu-liu iha fronteira.
"Husi númeru ne'ebé mak ohin relata númeru ne'ebé mak aas liu Dili, Kovalima, Bobonaro no RAEOA,” dehan nia.
Molok ne’e, Servisu Saude Munisipiu Manatuto, rejista total kazu HIV/SIDA 27 iha munisipiu ne’e dezde tinan 2016 to’o 2025. Husi númeru ne’e, kazu tolu foin deteta iha tinan 2025, enkuantu pasiente na’in tolu mate ona, inklui na’in ida iha tinan ida ne’e.
Informasaun ne’e relata husi Xefe Departamentu Moras La Hadaet, SSM Manatuto, Aurita Chorry Santana, ba Jornalista INDEPENDENTE via WhatsApp, Segunda (10/11).
"Pasiente HIV iha Munisípiu Manatuto hamutuk na'in 27, ne'ebé deteta hahú husi tinan 2016 até 2025. Iha 2025 deteta pasiente HIV/SIDA na'in tolu," dehan Aurita.
Aurita esplika, husi pasiente na’in 27 ne’e, na’in 13 hala’o tratamentu no terapia ARV (Anti Retro Viral) iha fasilidade saude Manatuto. Enkuantu na’in 14 seluk hili ba tratamentu iha Dili no munisipiu seluk.
"Pasiente HIV ne’ebé halo tratamentu iha Manatuto hamutuk na’in 13, inklui sira transfere husi Dili. Sira seluk hakarak halo tratamentu iha Dili no munisipiu seluk,” nia esplika.
Husi pasiente hotu-hotu ne’ebé rejistu, na’in tolu mate ona, no laiha pasiente ida mak droup out (DO) husi programa ARV.
Nu’udar parte ida husi esfosru prevensaun, nia dehan, Kordenadór HVI/SIDA Munisipiu Manatuto hamutuk ho pesoál saúde sira halo ona sensibilizaun ba komunidade. Atividade ne’e partisipa husi ema na’in 1.191 no halo teste ba ema na’in 1.612. Husi teste ne’e deteta na’in tolu pozitivu.
Tuir Aurita, edukasaun no sensibilizasaun kontinua halo, liu-liu ba joven sira. Aprosimasaun prinsipal mak oinsá atu eduka komunidade sira hodi hatete metodu prevensaun “ABCD”—Abstinence (la halo relasaun seksual molok kazamentu); Be faithful (leal ba parseiru); Condom (uza condom ho loloos); no Don’t share needles (la fahe daun sona isin).
"Prevensaun primeiro mak abstinence, la halo relasaun seksual bainhira seidauk kaben, evita halo relasaun sexsuál arbiru, no ko'alia ho ita-nia parseiru, uza kondom bainhira sente labele halo tuir metode A no B, maibé tenke uza ho loloos, no ba hasa'i raan ne'ebé laiha kontaminasi ho virus HIV, labele uza daun tatto ka seringa ne'ebé la steril," nia esplika.